Arki

monikkovanhemmuus_kaksoset_web

Monikkoarki

Monikkolapset tuovat mukanaan moninkertaisen ilon, naurua ja hauskoja tilanteita on arjessa tuplaten tai triplaten. Monikkovanhemmuus ja monikkous antavat erinomaisen näköalapaikan sellaiseen elämään, jonka vain harva saa kokea. Monikkoarki vaatii vanhemmuudelta usein enemmän kuin perheissä, joissa lapset syntyvät yksi kerrallaan. Käytännön työmäärä kotona ja lastenhoidossa on suurempi kuin muissa lapsiperheissä. Lisäksi vanhemmilla esiintyy enemmän väsymystä sekä parisuhteessa näkyviä ongelmia kuin muissa lapsiperheissä.

Monikkoäitejä yhdistäväksi tekijäksi on havaittu kuitenkin positiivisuus ja halu selviytyä arjesta. Saatu apu ja tuki on koettu merkityksellisenä ja sen on todettu auttavan vanhempia jaksamaan arjessa.

Monikkoarki koostuu jokseenkin tavallisesta lapsiperheen arjesta imetyksineen, vaipanvaihtoineen, nukuttamisineen jne. Haaste ja erilaisuus tulevat siitä, että vauvoja on syntynyt useampi kerralla, joten työmääräkin moninkertaistuu. Monikkolasten hoitaminen vaatii paljon arjen organisointikykyä.

Katso myös Perheaikaa.fi-sivuston luento Arjen sujuminen pienten kaksosten ja kolmosten perheissä

Säännöllinen päivärytmi

Pikkulapsiarkea helpottaa usein säännöllisyys ja asioiden ennakoiminen. Vaikka monikkolapsilla rytmit voivat poiketa toisistaan voimakkaastikin, on joissain tilanteissa perusteltua saada lapset samaan rytmiin. Säännöllinen päivärytmi, jossa noudatetaan tiettyjä ruokailu-, ulkoilu- ja päiväuniaikoja, tuo vauvalle turvallisuuden tunteen ja opettaa hahmottamaan päivän ja yön eron.

Katso video Saako kaksos- tai kolmosvauvoja hoitaa samanrytmisesti?

 

Monikkoperheessä vastuuta lapsista ja heidän hoidostaan sekä arjen kotitöistä riittää isällekin.
Isän on hyvä ottaa kaikki isyysvapaapäivät ja mahdolliset vuosilomapäivät vauva-arjen alkuun, jotta molemmat vanhemmat ovat luomassa rutiinit ja aikataulutuksen arjen sujumiseksi. Huomatkaa, että isä voi alkaa pitää vanhempainrahakauden pidennyspäiviä heti lasten synnyttyä, jolloin isä ja äiti voivat yhdessä olla kotona hoitamassa lapsia.

tukiverkosto_monikkoperhe_web

Tukiverkosto

Monikkoarki voi monella tavoin olla haasteellista ja vanhempien jaksaminen saattaa olla kovalla koetuksella käytännön hoitotyön määrästä johtuen. Omaa tukiverkostoa on hyvä kartoittaa jo odotusaikana, jotta apuvoimat olisivat valmiina tiedossa, kun arki alkaa. Jos omalta perheeltä, suvulta ja ystäviltä saatu apu ei riitä tai sitä ei ole tarjolla, on tärkeää hakea muuta ulkopuolista apua kotiin.

”Siinä se kaksi lasta hoituu kuin yksikin” ei vastaa monikkovanhempien käsitystä monikkoperheen arjesta. Tästä kenties yleisestä vääristyneestä käsityksestä johtuen saattaa olla, että monikaan ei aina ymmärrä perheen arjen realiteetteja.

Monikkovanhemmuuteen kuuluu usein tunne riittämättömyydestä, uupumuksesta ja avun tarpeesta. Nämä asiat tulee vain hyväksyä tähän haasteelliseen vanhemmuuteen liittyvinä seikkoina. Tuntemuksista on äärimmäisen tärkeää puhua ääneen ja tuoda niitä esiin, sillä ilman asioiden esiin tuomista, perheen ulkopuoliset henkilöt eivät näe avun tarvetta, eivätkä silloin myöskään osaa apuaan tarjota.
Monikkovanhempien on hyvä muistaa ponnekkaasti ilmaista avun tarve, se ei ole osoitus huonosta vanhemmuudesta vaan vastuullisesta vanhemmuudesta. Kahden tai yhden vanhemman kädet eivät voi mitenkään riittää kaikkeen.

Katso video Mistä saa apua monikkoraskauteen ja lasten synnyttyä?

Rutiinit ja delegoimisen taito

Monikkovauvat kiinnostavat monia ja alkuvaiheessa vierailijoita kotona varmasti riittää. Hyödynnä nämä uteliaat ja innokkaat vieraat. Ota apukädet hyödyksi lasten hoidossa, syöttämisessä ja viihdyttämisissä. Sukulaiset ja tuttavat eivät pahastu, jos vinkkaat heitä ottamaan roskapussin mennessään, tyhjäämään astianpesu- tai pyykinpesukoneen tai tuomaan tulleessaan kaupasta puuttuvia ruokatarvikkeita. Opi delegoimisen taito, vieraiden on vaikea tarttua auttamiseen, jos kukaan ei kerro mitä voisi tehdä.

Jokainen perhe luo itselleen sopivimmat käytännöt arjen sujumiseen. Monikkoperheessä pätevät samat neuvot ja ohjeet kuin muidenkin lapsiperheiden kanssa.

Monikkoperheen arjen sujumisessa korostuvat rutiinit ja aikataulut ruoka-, kylvetys- ja uniajoissakin. Selkeä päivärytmi tukee myös vanhempien jaksamista. Koti on hyvä järjestää siten, että kaikki päivittäin tarvittavat tarvikkeet ovat käden ulottuvilla, eikä niitä tarvitse etsiskellä. Lasten hoidossa auttaville on hyvä kertoa perheen rutiineista, jotta he osaavat toimia samoin ja lasten rytmi pysyisi mahdollisimman muuttumattomana.

On hyvä miettiä, mikä on kaikista tärkeintä ja keskittyä olennaisiin asioihin. Kotitöitä kannattaa jättää vähemmälle, jotta ennättää myös levätä ja nauttia vauvoista, olla puolison kanssa, liikkua tai tehdä muuta piristävää.

 

Katso myös Perheaikaa.fi sivuston video Onko kaksosten hoitaminen raskasta?

 

kylvetys_kaksoset_web

 

Tavallisimmat ja hyödyllisimmät monikkoperheiden hankinnat vauva-aikana

Useamman vauvan syntyminen perheeseen aiheuttaa ensimmäisenä katsauksen perheen asumismuotoon. Onko koti ja asuinympäristö sellainen, jossa arki vauvojen kanssa sujuu. Liikkuminen monikkovaunuilla, nukkumisjärjestelyt, pyykkihuolto, pesutilat, kulkuyhteydet, palveluiden läheisyys jne. Myös auton merkitys korostuu perhekoon kasvettua.

Tavarahankintaan kannattaa perehtyä jo odotusaikana, hankintavinkkejä saa usein muilta monikkoperheiltä. Jos omalla paikkakunnalla ei tapaamisia järjestetä, kannattaa turvautua esim. internetin keskustelupalveluihin. Hankinnat kuormittavat usein perheen taloutta ja kaikkea ei kannata ostaa uutena. Käytettyä tavaraa kannattaa tiedustella alueen monikkoperheyhdistyksestä.

 

VAUNUT: Yksi tärkeimmistä hankinnoista ovat vaunut / rattaat. On hyvä ottaa huomioon missä vaunuilla / rattailla liikutaan eniten. On tärkeää tarkistaa ovien ja hissin aukkojen leveydet sekä auton tavaratilan koko. Pohdittavaksi tulee myös toimiiko meidän arjessamme paremmin peräkkäin vai vierekkäin istuttava malli.

TURVAKAUKALOT/SITTERIT: Monikkoperheissä turvakaukalot ja sitterit ovat monikäyttöisiä ja hyvin tarpeellisia apuvälineitä mm. syöttöpuuhiin, pikkunokosiin ja seurusteluun. Sitterin olisi hyvä olla ns. keinuvamalli, jotta siitä olisi apua myös lapsen rauhoittelussa erityisesti vanhemman hoitaessa vauvoja yksin. Turvakaukalot ovat myös hyvä apuväline liikkumiseen paikoissa, joissa isojen vaunujen kanssa on hankala kulkea.

SYÖTTÄMISEN APUVÄLINEET: Imetystyynyä, sähkökäyttöistä rintapumppua ja tuttipullojen sterilisaattoria on myös hyvä miettiä hankittavaksi.

SÄNKY: Aluksi riittää yksi pinnasänky, sillä monikot syntyvät yleensä pienikokoisina. Vauvat myös yleensä pitävät toistensa seurasta ja saattavat nukkua levollisemmin yhdessä. Lisäpinnasängyt tulevat ajankohtaiseksi siinä vaiheessa kun vauvat alkavat liikkua tai tila käy ahtaaksi.

HOITOPÖYTÄ: Hoitopöydän valintaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Äidin selkään kohdistuu vielä pitkään raskauden jälkeenkin rasitteita. Jos tavallisen hoitopöydän koko ei riitä, erittäin hyvän ja edullisen hoitopöydän saa esimerkiksi vanhan kirjoituspöydän kansilevyä hyödyntämällä. Pöydän ääreen mahtuu samaan aikaan molemmat vanhemmat ja useampi vauva kerrallaan. Hoitopöytä on hyvä sijoittaa pesutilojen läheisyyteen sekä niin että kaikki tarvikkeet ovat käden ulottuvilla.

 

Lue myös vinkkilista monikkoperheen hankinnat

 

kaksoset_nukkuu_web

Vinkkejä nukkumiseen

  • Säännöllinen rytmi! Suunnittele rauhallinen ilta-aikataulu ja pidä siitä kiinni.
  • Jos lapset nukkuvat huonosti yhdessä, toinen herää toisen itkuun tmv., kannattaa pohtia eri huoneissa nukkumista, jos se vaan suinkin on mahdollista.
  • Jos lapset nukkuvat huonosti, pidä unipäiväkirjaa, se auttaa havaitsemaan onko heräily kaavamaista, liittyykö heräämiseen joku syy?
  • Monen rikkonaisen yön jälkeen kannattaa vanhempien harkita ”yövuoroja” keskenään, jolloin edes toinen vanhemmista saisi nukuttua kunnolla.
  • Ulkona vaunuihin nukuttamisessa oiva apuväline on kantokassit, kapalomainen tila rauhoittaa ja lapset eivät pääse huitomaan toisiaan. Äitiyspakkauksen makuupussit ajavat myös samaa tarkoitusta. Lasten väliin voi laittaa myös rullalle käärityn peitteen, pyyhkeen tmv. huitomisen estämiseksi.

Lue myös vinkkejä unettomiin öihin

 

Vinkkejä syöttämiseen

  • Vauvat ovat omia persooniaan, syöttäminen kannattaa aloittaa siitä lapsesta joka on ”lyhytpinnaisin”.
  • Jos imetys ei luonnistu yhtä aikaa, voi toisen lapsen syöttää pullosta sitteriin. Tuttipullon voi tukea lapsen suuhun tyynyn tai peitteen avulla, niin ettei syöttäjän tarvitse olla koko ajan kiinni pullossa.
  • Äidille kannattaa tehdä kotiin ”imetyskeskus” pääsääntöiselle imetyspaikalle esim. olohuoneen sohva, jonka läheisyydestä löytyvät harsoliinat, puhelin, kaukosäädin, juomaa ym. tarvittavat välineet.
  • Yöllistä pulloruokintaa varten kannattaa laittaa tarvittavat maidot valmiiksi pulloihin jääkaappiin.
  • Lastenhoidossa auttaville kannattaa harkita ”syöttölistan” laatimista esim. keittiön seinälle. Varsinkin jos joku lapsista tarvitsee jotain erityishuomiota esim. lääkitystä ruoan yhteydessä.

 

Sisarusten huomioiminen

sisarusten_odotus_kaksoset

 

Monikkolasten tulemisesta perheeseen on hyvä puhua ääneen jo hyvissä ajoin perheen muille lapsille. Odotusaikana voidaan vielä äidin vatsassa oleville vauvoille antaa ”työnimet”, ja heidän päivittäisiä ”kuulumisia” voidaan nostaa esiin päivittäisessa keskustelussa. Näin vauvat tulevat jo mukaan perheen arkeen. Tämä on tärkeää perheen isommille lapsille, joille odotus on ihmeellistä aikaa. Odotetut monikkolapset ovat tuttuja jo tullessaan maailmaan. Esikoislapset ovat jo kuulleet heistä ja saaneet olla heidän elämässään. Isommat lapset voivat tarvittaessa luopua omista vauvatavaroistaan ja näin antaa tilaa tulokkaille.

Jos perheessä on isompia lapsia monikkojen syntyessä, on heidän huomiointinsa mietittävä etukäteen. Kaksoset ja kolmoset keräävät ympäristön huomiota ja ihastelua isompien lasten jäädessä usein hieman sivuun. Onkin tärkeää suunnitella arkeaan niin, että isommat lapset saavat myös huomiota ja vanhempiensa jakamatonta aikaa. Vanhempien on hyvä miettiä, voisivatko ystävät, isovanhemmat ja muut tukiverkostoon kuuluvat huomioida erityisesti isompia sisaruksia.

Vauvat ja heidän saamansa huomio aiheuttavat isosisaruksissa lähes poikkeuksetta jonkinlasta uhmaa, ja näin kuulukin olla. Uhmaa helpottaa asioista etukäteen puhuminen. Iältään vanhemmista sisaruksista voi taas olla paljon apua monikkosisarusten hoidossa. Vanhemman antama tunnustus ”pikku apulaiselle” antaa lapselle hyvän mielen ja tunteen tarpeellisuudesta. Vanhemman järjestämä lyhytkin hetki kahdestaan isomman lapsen kanssa vahvistaa lapsen tunnetta, että hän on edelleen tärkeä.

Lue myös vinkkilista sisarusten huomioiminen ja katso video Miten tuen monikkoperheen muita lapsia?

 

kaksoset ja isoveli

Vanhemmuus

Monikkovanhemmuus on yksi elämän suurimmista haasteista, kuitenkin se on yksi suurimman onnellisuuden lähde. Tieto kaksosten, kolmosten tai nelosten saamisesta yllättää usein molemmat vanhemmat. Raskausaikana vanhempien ajatukset vaihtuvat ilosta ahdistukseen, pelkoon ja jopa suruun. Kaikkien näiden ajatusten läpikäynti on merkityksellistä kasvussa vanhemmuuteen. Monikkoraskaus on molemmille vanhemmille hieno matka alkavaan elämänmuutokseen, eikä sen aikana tarvitse tulla valmiiksi. Monikkovanhemmuus jatkuu läpi elämän ja muuttuu lapsen ja aikuisen kasvaessa.

Monikkovanhemmuuden voimavaroina voidaan nähdä vahva parisuhde sekä tasa-arvoinen vanhemmuus. Kotitöiden sekä lastenhoitovastuun jakaminen edesauttaa molempien vanhempien jaksamista ja lisää tyytyväisyyttä perhe-elämään. Monikkoperheessä molemmilla vanhemmilla on vauvanhoitoon liittyviä tehtäviä ja äiti ei pääse niitä omimaan itselleen samalla lailla kuin yhden lapsen saaneissa perheissä.

Isän merkitys lapsen ja perheen arjessa on muuttunut. Lasten- ja kodinhoito on tullut tasavertaisemmaksi, vaikkei työ- ja perhe-elämän yhdistämistä aina koeta helpoksi. Monikkoperheissä yhteinen, jaettu vanhemmuus on jo käytännön syistä välttämätöntä, koska vauvoja on useampi.

Vanhempana jaksamista kuormittavina tekijöinä monikkoperheissä nähdään lastenhoidollinen vastuu, lisääntyvät kotityöt ja lisääntyvä fyysinen väsymys. Myös oman ja yhteisen ajan väheneminen saattaa aiheuttaa parisuhteessa ja vanhemmuudessa näkyviä ongelmia. Lisäksi perheitä voivat kuormittaa jo perheeseen syntyneet isommat lapset omine tarpeineen ja rytmeineen.

Mahdollinen yksinhuoltajuus asettaa vanhemmuudelle erityisiä haasteita tuoden myös suurta iloa ja onnistumisen kokemuksia. Kun lasten- ja kodinhoito on yhden vanhemman vastuulla, siitä selviää hyvällä aikataulutuksella ja etukäteissuunnittelulla. Monikkoperheellisten saaman vertaistuen on osoitettu olevan parasta mahdollista tukea arjen vanhemmuuteen. Tukea kannattaa kysyä jo etukäteen muun muassa omasta neuvolasta ja sosiaalitoimesta. Katso myös Perheaikaa.fi -sivuston luento Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Äitien ja isien tulisi kuitenkin muistaa, että vanhemmuus ei ole ammatti vaan normaalia perhe-elämää hyvine ja huonoine hetkineen, onnistumisineen ja epäonnistumisineen.

Katso myös Perheaikaa.fi-sivuston luennot: Armollinen monikkovanhemmuus ja Monikkoperheen isä taipuu ja kasvaa moneen suuntaan sekä Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet

 

kaksoset_aidin_ kanssa

 

Lue lisää alla olevista oppaista, osioista voimavarainen monikkovanhemmuus.

mpv_vertaisoppaan_kansi

Vertaisohjaajan opas monikkoperhevalmennukseen

mpv_ammattilaisoppaan_kansi

Ammattilaisen opas monikkoperhevalmennukseen

Katso myös Perheaikaa.fi-sivuston luento Asiakkaana monikkoperhe

Parisuhde

Parisuhde_kädet_web

Raskaus ja monikkolasten syntymä muuttaa parisuhdetta aina ja muutoksista on hyvä puhua jo raskausaikana. Monikkoperheissä parisuhdetyytyväisyyttä koetellaan jo raskausaikana. Monikkoraskaus tulee usein yllätyksenä ja sen hyväksyminen voi viedä aikaa. Parisuhteen kannalta asioista on hyvä keskustella jokaisen neuvolakäynnin yhteydessä. Usein keskustelu voimaannuttaa vanhempia ja auttaa heitä näkemään toistensa huolet ja luottamaan yhteiseen tulevaisuuteen. Lasten syntymä ja sen kokeminen yhdessä on usein parisuhdetta vahvistava kokemus.

Monikkoperheissä kriittisin vaihe parisuhteelle on usein noin kuusi kuukautta synnytyksen jälkeen, jolloin jatkuva vauvojen ehdolla eläminen ja yövalvomiset saattavat aiheuttaa väysymystä. Vanhempien ei tarvitse liiaksi huolestua siitä, että romanttisessa parisuhteessa tapahtuu muutoksia vanhemmuuden myötä. Useimmiten tyytyväisyys romanttisessa parisuhteessa kasvaa vauvavaiheen mennessä ohi. Jaettu vastuu kodin- ja lastenhoidossa ehkäisee etenkin äidin uupumusta jättäen näin molemmille vanhemmille voimavaroja vahvistaa parisuhdettaan sekä antaa aikaa myös itselleen.

Katso lastenpsykiatri, pari- ja perheterapeutti Janna Rantalan nettiluento:
Monikkovanhempien parisuhde – Anteeksi mikä? 

 

Tutustu sivustoihin Väestöliitto.fi, Perheaikaa.fi, Katajary.fi

Jäseneksi kannattaa liittyä nyt!

Vertaistukea, tapahtumia, toimintaa, tiedotusta ja jäsenetuja!