Odotus ja synnytys

Suomessa kaikista synnytyksistä monikkosynnytysten osuus on vuosittain vain 1,4 %. Kaksosia syntyy noin 800 perheeseen ja kolmosia noin 10 perheeseen vuosittain. Neloset ovat harvinaisempia.


Sanastoa

Tsygositeetti= kertoo kuinka munasolu on hedelmöittynyt (onko munasolu jakautunut kahtia vai ei)
Ditsygoottinen (DZ) = erimunainen eli epäidenttinen raskaus
Monotsygoottinen (MZ) = samanmunainen eli identtinen raskaus
Korion = suonikalvo
Amnion = vesikalvo ts. vesipussi
Korionisiteetti= suonikalvojen yhteisyyden tai erillisyyden määritys
Monokoriaalinen = sikiöillä on yksi istukka ja yhteinen suonikalvo (uloin kalvo)
Dikoriaalinen = sikiöillä on molemmilla omat istukat ja suonikalvot
Monoamniaalinen = sikiöillä on yksi yhteinen vesikalvo ts. vesipussi
Diamniaalinen = sikiöillä on molemmilla omat vesikalvot ts. vesipussit
Diamnioottis-dikoriaalinen = sikiöillä omat istukat, omat suonikalvot ja omat vesipussit
Diamnioottis-monokoriaalinen = sikiöillä yhteinen istukka ja suonikalvo ja omat vesipussit
Monoamnioottis-monokoriaalinen = sikiöillä yhteinen istukka ja suonikalvo sekä yhteinen vesipussi
Fetofetaali transfuusio oireyhtymä (FFTO), voidaan käyttää myös termiä TTTS eli Twin To Twin Syndrome = monokoriaalisissa raskauksissa esiintyvä oireyhtymä, jossa sikiöiden välillä on suoniyhteyksiä istukan sisällä.

Raskauden synty

Monisikiöisessä raskaudessa on tärkeää pyrkiä selvittämään varhaisessa vaiheessa sikiöiden tsygositeetti eli kuinka munasolu on hedelmöittynyt. Onko raskaudessa kyse yhdestä jakautuneesta munasolusta vai kahdesta erillisestä munasolusta tai kolmosraskaudessa kolmesta eri munasolusta alkanut raskaus. Se kertoo siis ovatko lapset samanmunaisia eli identtisiä vai eivät.

Monotsygoottinen MZ, samanmunainen eli identtinen kaksosraskaus (yksi munasolu)
Ditsygoottinen DZ, erimunainen eli epäidenttinen kaksosraskaus (kaksi munasolua)
Tritsygoottinen, erimunainen kolmosraskaus (kolme munasolua)

Tsygositeetistä viitteitä antavat istukoiden lukumäärä, sikiöiden sukupuoli sekä se kuinka kalvot ovat kiinnittyneet istukkaan.

Kaksoset, kaksosraskauden synty

  1. vaihtoehto (yleisin)
    Kaksi munasolua. Lapset ovat erimunaiset eli epäidenttiset. (ditsygoottinen=DZ)
    Lapset voivat olla samaa tai eri sukupuolta.
  2. vaihtoehto
    Yksi munasolu, joka jakautuu kahtia. Lapset ovat samanmunaiset eli identtiset. (monotsygoottinen=MZ). Tällöin lapset ovat aina samaa sukupuolta.

Kaksosraskauksista noin 70 % on epäidenttisiä eli erimunaisia (DZ) ja 30 % identtisiä eli samanmunaisia (MZ). Kaksosista noin 80 % on saanut alkunsa spontaanisti ja noin 20 % hedelmöityshoitojen tuloksena.

Kolmoset, kolmosraskauden synty

  1. vaihtoehto (yleisin) (MZ + DZ raskaus)
    Kaksi munasolua, joista toinen on jakautunut kahtia. Tällöin lapsista kaksi ovat identtisiä eli samanmunaiset (MZ) ja samaa sukupuolta ja yksi lapsista on ns. erimunainen, yhdestä munasolusta (DZ), ja hän voi olla kumpaa sukupuolta tahansa.
  2. vaihtoehto (Tritsygoottinen)
    Kolme munasolua, jotka ovat hedelmöittyneet. Tällöin lapset ovat epäidenttiset ja voivat olla sekä poikia että tyttöjä.
  3. vaihtoehto (harvinaisin) (MZ)
    Yksi munasolu, joka on jakautunut kahtia, ja siitä edelleen toinen puolikas jakautunut. Tällöin kolmoset ovat samanmunaiset eli identtiset ja kaikki ovat samaa sukupuolta.

Spontaanisti alkunsa saaneista kolmosista yleisimmin kaksi on identtisiä ja yksi epäidenttinen. Yleisin kombinaatio on kaksi tyttöä ja yksi poika, harvinaisin kolme poikaa. Nykyisistä Suomen kolmosraskauksista suurin osa on spontaaneja raskauksia.

Kaksosten ja kolmosten odotusaika ja raskauden seuranta

ultra_kaksoset_web
kaksoset ultrakuvassa

 

Monikkoraskaus todetaan yleensä alkuraskauden ultraäänitutkimuksessa raskausviikoilla 10–12 tai viimeistään 18–20. raskausviikkojen rakenneultraäänitutkimuksessa.  Vatsan peitteiden päältä tehtävässä ultraäänitutkimuksessa voidaan jo raskausviikolla 6. mennessä todeta useampia vesipusseja ja yleensä 8.raskausviikolla elonmerkit.

Monikkoraskaus edellyttää aina äitiyshuollon ja neuvolan yhteistyössä toteutettua, tehostettua seurantaa. Raskauden aikana äiti käy äitiysneuvolassa terveydenhoitajan vastaanotolla noin 7-10 kertaa, lisäksi käydään sairaalan äitiyspoliklinikalla yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaan. Alkuraskaudessa käyntejä on harvemmin ja loppuraskaudessa 1-2 viikon välein. Tarvittaessa perheen kanssa voidaan sopia ylimääräisiä käyntejä.

Monikkoraskaudessa äidin elimistö joutuu huomattavaan rasitukseen. Tavanomaiset raskausoireet ovat usein voimakkaampia ja alkavat aiemmin kuin yhtä lasta odottavilla naisilla. Oireet ja niiden määrät ovat yksilöllisiä ja niiden esiintyminen odottajille vaihtelee. Alkuraskaudesta odottajan oireina voivat olla tavallista voimakkaampi väsymys sekä raskauspahoinvointi.

Kaksosia tai kolmosia odottavan äidin on syytä hidastaa tahtia ja muistaa levätä jo raskauden alkuvaiheesta alkaen.
Kaksosraskaudessa sikiöt kasvavat yksössikiöiden tahtiin aina 28 raskausviikolle saakka, jolloin äidin kohdun koko vastaa täysiaikaista yksisikiöraskautta. Tämä saattaa altistaa ennenaikaisille supistuksille ja sen vuoksi kohdunkaulaa ja sikiöiden tarjoutuvaa osaa seurataan tiiviisti. Usein äidin sairausloma ajoittuu tähän ajanjaksoon. Kolmosraskauksissa sairauslomaa voidaan tarvita jo varhaisemmassa vaiheessa.

Tiesitkö tätä? Miten sikiöille määräytyvät A-vauva ja B-vauvanimikkeet?

Raskausaikana synnytyskanavassa ensimmäisenä eli alempana oleva on A-sikiö ja näin ollen ylempänä oleva B-sikiö. Jos kyseessä on kolmosraskaus, A määritellään samoin, mutta kinkkisempää onkin sitten B- ja C-sikiön määrittely. Yleinen käytäntö on valita vasemmalla puolella kohdussa oleva B-sikiöksi, ja oikealla oleva C-sikiöksi.
Ennen raskausviikkoa 20, jolloin lapset ovat vielä melko pieniä ja pääsevät liikkumaan hyvin, saattaa tutkimusteknisistä syistä A ja B vaihtua. Raskausviikosta 20 eteenpäin on kuitenkin melko todennäköistä, että sikiöt tunnistetaan A:na ja B:nä.
A ja B määräytyy kuitenkin lopullisesti synnytyksessä. Se lapsista, joka syntyy ensimmäisenä on A, seuraavana tuleva B, sitten C jne. Jos kyseessä on sektiosynnytys voi käydä niin, että se kumpi raskauden aikana on ollut B, syntyykin ensimmäisenä ja näin ollen hänestä tuleekin A.

Tapio Kiviniemi, Erikoislääkäri, Keski-Suomen Keskussairaalan synnytysyksikön osastonylilääkäri

 

 

Raskaustyypit

Diamnioottis- dikoriaalinen raskaus

Diamnioottis-dikoriaalisessa raskaudessa lapsilla on kaikki ns. omaa (istukat, suonikalvot, vesipussit), joten tässä monisikiöraskaustyypissä on vähiten riskejä, edellyttäen että istukat toimivat normaalisti.

Ditsygoottinen kaksosraskaus eli kahdesta munasolusta syntynyt kaksosraskaus (DZ) on aina raskaustyypiltään diamnioottis- dikoriaalinen eli molemmilla sikiöillä on oma istukka ja omat erilliset sikiö- ja vesikalvot. Lapset voivat olla tyttö-tyttö, poika-poika tai tyttö-poika pari.

Mutta myös monotsygoottinen eli yhdestä jakautuneesta munasolusta syntynyt identtinen kaksosraskaus voi olla diamnioottis-dikoriaalinen (30%).
Jos diamnioottis- dikoriaalisessa raskaudessa lasten todetaan olevan samaa sukupuolta, ei heidän mahdollisesta identtisyydestään voida olla varmoja. Tässä tapauksessa identtisyys on tutkittava ja todennettava myöhemmässä vaiheessa dna-testein.

Monokoriaalinen raskaus

Monokoriaaliset kaksosraskaudet eli raskaudet, joissa lapsilla on yksi yhteinen suonikalvo (korion) ovat aina samanmunaisia raskauksia eli monotsygoottisia (MZ), yksi munasolu on jakautunut kahtia. Raskaus on identtinen ja lapset ovat samaa sukupuolta; tyttö-tyttö, poika-poika.
Monokoriaalista kaksosraskautta voi olla kahdenlaista diamnioottis-monokoriaalinen tai monoamnioottis-monokoriaalinen.

Diamnioottis- monokoriaalinen

Sikiöillä on yhteinen istukka ja suonikalvo, mutta omat vesipussit.

 

Monoamnioottis – monokoriaalinen

Sikiöillä on yhteisen istukan ja suonikalvon lisäksi myös yhteinen vesipussi.
Kyseinen raskaustyyppi on erittäin harvinainen. Kaksosraskauksista vain noin 1 % on tällaisia. Tässä raskaustyypissä perinataalikuolleisuusriski on suuri. Sikiöiden välisten suoniyhteyksien lisäksi sikiöillä on vaarana toisen napanuoraan sotkeutuminen. Tutkimusten (Kent D. Heyborne, 2004) mukaan kuolleisuusriski on  10% -15%. Mielipiteet vaihtelevat suuresti sairaalaseurannan ja oikea-aikaisen synnytyksen hyödyistä. Tutkimuksissa on viitteitä siitä, että tarkka sairaalaseuranta raskausviikosta noin 24 alkaen ja elektiivisen sektion suorittaminen viikoilla 32- 34 laskisivat kuolleisuustapauksia.

 

tilastot_

Monikko-odotuksen erityispiirteet

Kaksosia tai kolmosia odottava äiti kuulee raskauden eri vaiheissa usein olevansa riskiodottaja. Siksi perheen odotusaikaa leimaakin usein huoli tulevien lasten hyvinvoinnista. On kuitenkin hyvä muistaa, että suurin osa monikkolapsista syntyy terveenä. Varhainen monisikiöraskauden diagnoosi antaa mahdollisuuden hyvään raskauden seurantaan sekä synnytyksen suunnitteluun.

Monisikiöraskauden ”raskaustyyppi” vaikuttaa olennaisesti riskitekijöiden määrään esimerkiksi onko lapsilla yhteinen vai erilliset istukat ja suonikalvot. Sikiöiden korionisiteetti eli suonikalvojen yhteisyyden / erillisyyden määritys on tärkeää pyrkiä selvittämään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa (dikoriaalinen vai monokoriaalinen). Korionisiteetti määritetään sikiöiden sukupuolen, istukoiden lukumäärän ja lapsivesipussien välisen kalvon ominaisuuksien perusteella.

Istukoiden määrän määrittely on hankalampaa mitä pidemmälle raskaus etenee. Istukat voivat yhteensulautua, jolloin on epävarmaa määritellä onko raskaudessa kyseessä yksi vai kaksi istukkaa. Myöhemmässä vaiheessa vain jos sikiöt ovat eri sukupuolta, voidaan istukoita todeta olevan varmasti kaksi, saman sukupuolen olleessa kyseessä ei välttämättä pystytä määrittämään istukoiden lukumäärää.

Mitä enemmän sikiöillä on yhteistä, sitä suurempia riskejä raskauteen liittyy ja sitä tarkemmin raskautta seurataan.

Monikkoraskauden suurimmat lapsiin kohdistuvat riskit ovat sikiöiden suuri kokoero, kohtukuolemat, ennenaikainen synnytys ja syntyvien lasten pienipainoisuus.

 

Katso myös Perheaikaa.fi sivuston videot Mitä tulisi huomioida kun odottaa kaksosia? ja  Mitä tulisi huomioida kun odottaa kolmosia?

 

Monokoriaalisen raskauden TTTS-oireyhtymä

Monokoriaalisessa raskaudessa (eli sikiöillä yksi yhteinen istukka ja suonikalvo) riskinä (Amerikkalaisissa tilastoissa oireyhtymän riskin on ilmoitettu olevan n.10–15 %.) on fetofetaalinen transfuusio- oireyhtymä (TTTS, Twin To Twin Syndrome), jossa istukkaan on lapsien välille muodostunut vääränlaisia verisuoniyhteyksiä. Suoniyhteyksien seurauksena toinen kaksosista saa liikaa verta. Toinen taas saa verta liian vähän ja kasvaa huonosti. Luovuttajasikiö on painoltaan pienempi ja saajasikiö suurempi. Syndrooma voi alkaa kehittyä jo raskauden alkuvaiheessa, minkä vuoksi kyseisen kaksosraskaustyypin seuranta on tarkkaa alusta alkaen.

Täysin riskitöntä hoitokeinoa feto-fetaaliseen oireyhtymään ei ole, mutta tilannetta voi auttaa lapsivesipunktio (amniosenteesi), jolloin saajasikiön pussista punktoidaan osa vedestä pois. Vuodesta 1990 on maailmalla suoritettu ns. laserleikkauksia, joissa tähystyksessä istukasta poltetaan anastamooseja laserin avulla. Tällöin suljetaan anastamoosit eli ns. väärät verisuoniyhteydet. Suomessa leikkauksia ei enää tehdä, vaan laserleikkauksia tarvitsevat monikko-odottajat lähetetään Hampuriin tai Kööpenhaminaan.

Kaksosia tai kolmosia odottavan hyvinvointi

Hyvä raskauden aikainen ravitsemus takaa sekä äidin että sikiön hyvinvoinnin. Oikeanlaisen ruokailun ansiosta äidin yleiskunto pysyy hyvänä, ja hän kestää raskauden ja imetyksen aiheuttaman fyysisen rasituksen. Pääsääntöinä odottajan ravitsemuksessa ovat ravinnon monipuolisuus, säännöllinen ateriarytmi, riittävä energiansaannin turvaaminen, kuitujen riittävä saanti sekä D-vitamiinin, kalsiumin, raudan ja foolihapon lisääminen ravitsemukseen.

Raskauden aikana odottajan energiantarve lisääntyy alkuraskaudessa vain vähän ja raskauden lopulla lisäenergian tarve on keskimäärin 500 kcal/ vrk. Yksillölliset erot lisäenergian tarpeessa ovat kuitenkin suuret ja siihen vaikuttavat muun muassa äidin ikä ja koko, työn laatu sekä liikunnan määrä.

Kaksosten ja kolmosten synnytys

Synnytyshuoneessa_kaksoset

 

Kaksosraskaudet päätyvät synnytykseen tavallisest ennen laskettua aikaa, keskimäärin raskausviikolla 36. Ensisijaisesti pyritään normaaliin alatiesynnytykseen. Kolmoset syntyvät keskimäärin raskausviikolla 33, useimmiten keisarileikkauksella.  Monikkosynnytyksiä hoidetaan sairaaloissa, joissa on valmius lasten tehohoitoon.

Vaikka raskaus etenisikin laskettuun aikaan asti, lapset ovat yleensä pienikokoisempia kuin yksisikiöiset lapset. Kaksosvauva painaa syntyessään keskimäärin 2500g ja kolmosvauva keskimäärin 1900g.

Monisikiöisen raskauden synnytystapa ratkaistaan aina yksilöllisesti. Ensisijaisesti pyritään alatiesynnytykseen. Synnytystavan valintaan vaikuttavat mm. raskauden kesto, sikiöiden tarjonta, mahdolliset raskausajan komplikaatiot sekä äidin aiempi synnytyshistoria.

Lähes puolet kaksosista ja kaikki kolmoset syntyvät ennenaikaisina. Koska monikkolapset syntyvät usein pienillä raskausviikoilla, on tavallista, että ainakin yhtä heistä hoidetaan aluksi tehostetussa hoidossa. Yleisimmät syyt tehostettuun hoitoon ovat keskosuus, hengitysvaikeudet, infektiot, synnytyskomplikaatiot ja äidin sairaudesta johtuvat vastasyntyneen ongelmat.

 

LUE TÄSTÄ Vinkit ammattilaiselle monikkoperheen kohtaamiseen  (pdf)

 

varpaat_kaksoset

 

Monikkovauvan menetys

lapsen_menetys_kaksoset_web

Joskus monisikiöraskaus päättyy yhden tai useamman vauvan menehtymiseen. Yhden tai useamman lapsen menettäminen on perheelle ehkä yksi vaikeimmista kuviteltavissa olevista kokemuksista. Siitä huolimatta se on todellisuutta, valitettavasti useammin monikkoperheissä kuin muissa perheissä, johtuen monisikiöraskauden eri riskeistä.

Tilanne, jossa osa monikoista jää eloon ja osa kuolee, on vanhemmille hyvin ristiriitainen. Vanhemmista voi tuntua vaikealta iloita eloonjäävästä lapsesta surressaan kuollutta lasta. Vanhempi, joka menettää yhden monikoistaan joko raskauden aikana tai myöhemmin, kärsii kaksinkertaisen menetyksen. Hän ei ainoastaan menetä lastaan, vaan myös kokemuksen siitä että on saavuttanut jotain ainutkertaista saadessaan monikot.

Toisen kaksosvauvansa menettäneille on avattu sivusto www.yksinkaksonen.fi. Sivuston on perustanut itse toisen kaksosensa odotusaikana menettänyt perhe. Sivustolta löytyy tietoa ja sieltä löytyvien yhteystietojen kautta pääset kontaktiin muiden samassa tilanteessa olevien kanssa.

KÄPY – Lapsikuolemaperheet ry:n sivusto löytyy osoitteesta www.kapy.fi.

Ammattihenkilöstöllä on tärkeä rooli perheen tukemisessa ja esimerkiksi sen varmistamisessa että perheelle jää jokin konkreettinen muisto menehtyneestä lapsesta.

LUE TÄSTÄ Monikkovauvan menetys_tietoa ammattihenkilöstolle (pdf)