Terveysalan ammattilaiset haluaisivat paremmat taidot monikkovanhempien tukemiseen

 

Suomen Monikkoperheet ry toteutti kesäkuussa 2018 lähinnä terveydenhoitajille ja kätilöille sekä alan opiskelijoille suunnatun kyselyn. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa, miten hyvin näillä terveysalan ammattilaisilla, joita kaikki monikkoperheet kohtaavat, oli tietoa monikkoperheisiin liittyvistä asioista sekä Suomen Monikkoperheet ry:n julkaisemista materiaaleista. Tavoitteena oli myös saada ammattilaisilta hyviä kehittämisehdotuksia tulevaisuutta ajatellen. Samalla kyselyn kautta tieto järjestön toiminnasta ja materiaaleista välittyi näille kyselyn nähneille 339:lle ammattilaiselle sekä opiskelijalle. Kysely julkaistiin järjestön nettisivujen ja Facebook-sivujen lisäksi Facebookin terveydenhoitajaliiton neuvola- ja seksuaaliterveyden jaoksessa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon jaoksessa, opiskelija- ja koulutusjaoksessa sekä kätilöliiton Facebook-sivuilla. Kyselyyn vastasi kahden viikon aikana 161 ammattilaista ja opiskelijaa. Kyselyn tavoitteissa onnistuttiin ja saimme teiltä arvokasta tietoa tulevaisuutta ajatellen. Kiitoksia kaikille vastanneille!

 

TAUSTATIETOA KYSELYYN VASTANNEISTA

Vastaajista suurin osa (45,6 %) oli 30-39 -vuotiaita (Taulukko 1). Hoitoalan palkansaajia vastaajista oli 72 % ja terveysalan opiskelijoita 23 %. Perhevapaalla vastaajista oli 4,3 %.

 

Taulukko 1.

Taulukko 2.

Reilusti eniten vastaajia oli Uudeltamaalta (39,8 %), toiseksi eniten Pirkanmaalta (10,6 %) ja kolmantena oli Pohjois-Pohjanmaa (8,1 %).

 

Vastaajissa oli laajasti eri kätilö- ja terveydenhoitajatyön työkentillä työtä tekeviä, eniten (30 %) oli kuitenkin neuvolatyöntekijöitä (Taulukko 3). Avoimissa vastauksissa ilmeni, että vastaajien joukossa oli myös lastensuojelussa, kotihoidossa, naistentautien poliklinikalla, kirurgisessa hoitotyössä, yksityisen sektorin pienlapsiperheiden päihdekuntoutusyksikössä, ultraääniyksikössä, omaishoidon tukien parissa, työterveyshuollossa, neurologisella kuntoutusosastolla ja naistenklinikan päivystyksessä työskenteleviä terveysalan ammattilaisia. Oli myös useita vastaajia, jotka kiertävät koko lasten- ja naistentautien alueella, ovat varahenkilöinä vaihtelevissa kätilötyön yksiköissä tai terveydenhoitajana sekä neuvolassa että kouluterveydenhuollossa. 83,2 %:lla vastaajista oli ollut asiakkaana/potilaana kaksosia/kolmosia tai monikkoperheitä.

 

Taulukko 3.

VANHEMPIA HALUTTAISIIN OSATA TUKEA PAREMMIN

Suurin osa vastaajista koki osaamisensa työnsä tai opiskelemansa ammatin kannalta oleellisissa monikkoasioissa melko hyväksi (37,5 %). Todella vankka osaaminen oli 6,9 %:lla vastaajista. Moni koki osaamisensa kuitenkin melko puutteelliseksi (20 %) tai todella puutteelliseksi (5 %).  Lisää osaamista kaivattiin kaikilla kyselyssä luetelluilla osa-alueilla. Vastaajat saivat valita kyselyssä useita teemoja.

Lisää osaamista vastaajat kaipasivat eniten seuraavilla osa-alueilla:

  • Vammainen tai pysyvästi sairas monikkolapsi (43,9 %)
  • Vanhempien tukeminen monisikiöisen raskauden aikana (43,2 %)
  • Monikkovanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen (42,6 %)
  • Tyypilliset ongelmat monikkolasten imetyksessä (40,7 %)

 

ERI TYÖTEHTÄVISSÄ TYÖSKENTELEVIEN TOIVEET

Tarkasteltuna toiveita eri kätilö- tai terveydenhoitajatyön työaloilla työskentelevien ja opiskelijoiden näkökulmasta, havaittiin, että hoitoalan opiskelijat kaipaisivat eniten tietoa tyypillisistä ongelmista monikkolasten imetyksessä. Vähintään puolet 37:stä hoitoalan opiskelijasta kaipasi edellä mainittujen teemojen lisäksi tietoa monikko-odotuksen oireista ja erityispiirteistä, raskausajan seurannasta monikko-odotuksessa, monikkolasten imetyksestä, keskoslasten kasvusta, kehityksestä ja hoidosta, monikkolasten yksilöllisyyden tukemisesta, monikkolapsen menetyksestä ja monikkoperheen perhe-etuuksista.

Synnytyssalissa työskentelevät kätilöt kaipasivat puolestaan eniten osaamiseensa vahvistusta vanhempien tukemisessa monisikiöisen raskauden aikana. Lapsivuodeosastolla työtätekevät sen sijaan monikkolasten imetykseen ja imetyksen tyypillisiin ongelmiin liittyen. Lähes yhtä paljon osaamisen vahvistusta kaivattiin monikkolapsen menetykseen, monikkoperheen perhe-etuuksiin ja vertaistuen mahdollisuuksista tiedottamiseen liittyen. Äitiyspoliklinikan kätilöt kaipasivat eniten osaamiseensa päivitystä vammaiseen tai pysyvästi sairaaseen monikkolapseen ja monikkolapsen menetykseen liittyen.

Sairaalassa lasten ja perheiden parissa työskentelevät sairaanhoitajat kaipasivat parempaa osaamista monikkovanhemmuuden ja parisuhteen tukemisessa. Toiseksi eniten kaivattiin lisää tietoa vammaiseen tai pysyvästi sairaaseen monikkolapseen liittyen.

Neuvolaterveydenhoitajat kaipasivat eniten osaamiseen vahvistusta vanhempien tukemisessa monisikiöisen raskauden aikana. Lähes yhtä paljon kaivattiin lisää osaamista monikkovanhemmuuden ja parisuhteen tukemiseen, monikkolasten imetykseen ja raskaudenseurantaan monikko-odotuksessa.

Kouluterveydenhoitajista kolmasosa kuvasi osaamistaan monikkoasioissa melko puutteelliseksi. Kaikki kouluterveydenhoitajat kaipasivat parempaa osaamista kouluikäisen monikkolapsen kasvun ja kehityksen tukemiseen ja lähes kaikki monikkolasten yksilöllisyyden tukemiseen.

 

JÄRJESTÖ MELKO HYVIN AMMATTILAISTEN TIEDOSSA, JULKAISUT EIVÄT

86,3 % vastaajista tiesi entuudestaan Suomen Monikkoperheet ry:n. 61,5 % oli käynyt aikaisemmin järjestön nettisivuilla. Monikko-oppaista parhaiten tunnettiin ”Meille tulee vauvat”, joka oli tuttu 52,5 %:lle vastaajista. Järjestön omat julkaisut ”Hyvä alku monikkovanhemmuuteen” ja ”Avaimia monikkoperheen imetysohjaukseen” oli vain n. neljäsosalle entuudestaan tuttuja. Ensitietopaketin tilaamisen mahdollisuudesta tiesi ennestään 28 %. Oman paikkakunnan monikkoperhevalmennuksen tilanteesta tiesi 64 %. 60 % vastaajista, jotka kohtaavat työssään monikko-odottajia, myös ohjasivat asiakkaat osallistumaan valmennukseen, 19,1 % ei ohjannut ja loput 20,9 % ei tiennyt monikkoperhevalmennuksen olemassaolosta.

Mahdollisia terveysalan ammattilaisten koulutustilanteita ajatellen kysyttiin vastaajilta heidän mielipidettään osallistumisesta infotilaisuuteen. 80,8 % ilmaisi osallistuvansa, jos olisi mahdollisuus osallistua työajalla. 46,2 % osallistuisi tilaisuuteen, vaikka se olisi vapaa-ajalla, jos ohjelma olisi todella kiinnostava (esimerkiksi jos useampi perhejärjestö olisi mukana järjestämässä tilaisuutta ja paikalla olisi vankka ammattilainen luennoimassa esimerkiksi uniasioista tai imetyksestä).

 

KEHITTÄMISEHDOTUKSIA JA TOIVEITA TULEVAISUUTEEN

  • Koulutukset

Useissa palautteissa toivottiin koulutustilanteiden järjestämisiä sekä opiskelijoiden että ammattilaisten keskuudessa. Metropolian kätilökahveja on vinkattu muutamissa kommenteissa.

  • Materiaalitoiveita ja – aiheita

 

  • Selkeä ja lyhyt (max. A4) yhdistyksen esite jaettavaksi vanhemmille, kun saavat kuulla monikkoraskaudesta. Esitteeseen tietoa vertaistuesta, osoitteista mistä voi tilata eri oppaita ja saada lisää tietoa.

Järjestöllä on jo hyvät esitteet olemassa ja osalla paikallisyhdistyksistä myös. Ottakaa yhteyttä toimisto@suomenmonikkoperheet.fi, toimitamme mielellämme esitteitä jaettavaksi!

  • Monikkoaiheisia oppaita myös muilla kuin suomenkielellä.

Ruotsinkielellä löytyy jo tässä vaiheessa ”Meille tulee vauvat” -opas sekä valmennusdiat. Englanniksi on koko valmennuskurssi sekä valmennusdiat.

  • Kaksosten kehitys ja kasvu 0-16v.

Tällä hetkellä jo löytyy aiheeseen liittyen ”Yhdessä ja erikseen – näin tuet alle kouluikäisen kaksos- ja kolmoslapsen kasvua” sekä ”Monikkolapset koulussa” – oppaat. Jälkimmäinen päivitetään lähivuosina.

  • Imetykseen liittyen toivottiin tiivistettyä versiota nykyisestä oppaasta ensipäiviä/-viikkoja ajatellen, johon väsyneen ja ajan puutteesta kärsivän tuoreen äidin olisi helpompi tarttua.
  • Miten tukea lasta sairaalassa vaikeassa sairaudessa, kun toinen lapsi on terveenä kotona? Miksi minä? Sisarusikävä jne. aiheita.

 

  • Lisää yhteistyötä terveydenhoitajien kanssa

Neuvoloihin toivottiin lisää infoa ja yhteistyötä neuvoloiden ja vaikka koulujenkin kanssa toivottiin. Monikkoasiaa tulisi pitää esillä työntekijöiden keskuudessa ja alueyhdistyksen toimijoita toivottiin käymään neuvolassa, vaikka kerran vuodessa. Alueen monikkovanhempien tapaamisen voisi halutessaan järjestää samaan yhteyteen.

 

PALAUTE KYSELYSTÄ

Pääasiassa järjestölle kantautunut palaute oli positiivista, kiitokset kaikista kauniista sanoista ja rohkaisusta työhömme!

 

Kyselyn ja tulosten yhteenvedon laatinut:

Tuija Kontinen vs. vapaaehtoistoiminnan koordinaattori, Suomen Monikkoperheet ry.

Share