Viipyykö puhe? Kaksosten kielenkehitys puheterapeutin korvin

Viipyykö puhe? Kaksosten kielenkehitys puheterapeutin korvin

Artikkeli on julkaistu 2/2018 Monikkoperheet-lehdessä

 

Kun tamperelainen puheterapeutti Hanna Elo odotti kaksosiaan, hän huomasi, ettei tietoa monikkolasten puheenkehityksen varhaisvaiheista juurikaan ollut. Syntyi kandidaatintutkielma, pro gradu ja väitöskirja. Puheterapeuttina ja kaksosten äitinä Elo kehottaa muita monikkovanhempia olemaan armollisia itselleen – ja nauttimaan yhteisistä hetkistä kielen äärellä.

 

Hanna Elo on sen tyyppinen ihminen, joka ottaa selvää asioista perinpohjaisesti. Kymmenisen vuotta sitten, kaksosia odottaessaan, Elo kaipasi tietoa siitä, mitä tulevien lasten kielenkehityksessä olisi odotettavissa. Logopedian opintojensa pohjalta hän tiesi, että kehityksessä on yksöslapsia useammin viivettä, mutta varhaisvaiheen kehitystä ei ollut juurikaan tutkittu. Niinpä Elo alkoi tutkia asiaa itse.

Kandidaatintutkielmaa ja pro gradu -työtään varten Elo tallensi omien vauvojensa jokeltelua.

-Olin tosi innoissani, mutta pienten lasten äitinä aineiston kerääminen itse nauhoittamalla oli aika hankalaa. Väitöstutkimuksen aineiston halusin kerätä jollain helpommalla tavalla, ja siksi päädyin käyttämään LENA-nauhureita eli ääniaineiston automaattista analyysimenetelmää. Siinä nauhurit puettiin liiveissä perheenjäsenten päälle koko päiväksi, ja laite tunnisti ja laski puhujien ääntelyt automaattisesti.

Väitöstutkimuksessaan Elo tarkasteli kahdenkymmenen kaksoslapsen kielellistä kehitystä puolivuotiaasta kaksivuotiaaksi.

-Ihan mahtavaa oli se, miten vanhemmat sitoutuivat tähän juttuun kiireisen kaksosarjen keskelläkin. Minulle avattiin aina ovi, kun tulin laitteineni ja seurantalomakkeineni vierailulle, Elo muistelee hymyillen.

Sisarukset ja isä vaikuttavat paljon

Elon tutkimusaineiston lapsilla sanasto ja kielelliset taidot kehittyivät keskimäärin hieman viiveisesti, mutta silti normaalivaihtelun sisällä. Varioiva jokeltelu – siis erilaisten tavujen yhdistelmät kuten ai-te, ma-va – alkoi selvästi tavallista myöhemmin.

-Kovin paljon en voi yleistää, koska tutkimusryhmä oli kuitenkin aika pieni. Oli myös haastavaa arvioida tutkimuksen luotettavuutta, kun tapa analysoida oli uusi.

Mielenkiintoista oli, että isosisarusten vaikutus nousi esiin merkittävänä tutkittavien joukossa. Niillä kaksosilla, joilla oli vanhempia sisaruksia, oli kahden vuoden iässä suurempi sanasto ja paremmat kielelliset taidot kuin esikoisiksi syntyneillä kaksosilla.

Merkittävää oli myös se, että niissä perheissä, joissa oli isosisaruksia, isät puhuivat enemmän kuin niissä perheissä, joissa oli vain kaksoset. Suurempi isäpuheen määrä korreloi positiivisesti kaksivuotiaiden kaksosten sanaston suuruuden kanssa. Aikuisten huomion jakaminen useamman lapsen kesken ei siis välttämättä vaikuta negatiivisesti kielenkehitykseen.

Polttavin kysymys – mistä kehityksen mahdollinen viive johtuu – on yhä vailla varmaa vastausta. Sen aiheuttajaksi on ehdotettu ainakin raskauteen ja synnytykseen sekä vastasyntyneisyyskauteen liittyviä terveydellisiä tekijöitä. Ennenaikaisuuden ja pienipainoisuuden tiedetäänkin liittyvän viivästyneeseen kehitykseen myös yksöslapsilla.

Hanna Elon mielestä kaksosten vuorovaikutusympäristössä olisi vielä paljon kiinnostavaa tutkittavaa, joka voisi selittää kielenkehityksen ominaispiirteitä.

-Kun on kaksi lasta, tulee puhuttua paljon siitä, mitä se toinen lapsi tekee. Puheeseen tulee eri tyyppistä sisältöä ja sanastoa kuin yhden lapsen kanssa. Myös fyysisen etäisyyden merkitystä kannattaisi selvittää: Vanhempi joutuu olemaan kauempana toisesta lapsesta, kun hoitaa toista. Usein katse on toisessa lapsessa ja puhe suuntautuu toiselle, ja sillä voi olla vaikutusta esimerkiksi äännejärjestelmän kehittymiseen, Elo pohtii.

Kaksoset puheterapeutin pakeilla

Nyt Hanna Elo tekee kliinistä työtä puheterapeuttina ja nauttii siitä.

-Työ on kivaa ja mielenkiintoista. Olen vähän kuin salapoliisi! Elo kertoo innoissaan.

Kaksoskieli on myytti, jonka moni vanhempi tuntee: joillekin kaksosille kehittyy kieli, jota vain he keskenään ymmärtävät. Jos Hanna Elon vastaanotolle tulee lapsi kaksoskielen takia, hän arvioi lapsen kehitystä suhteessa normaalivaihteluun.

-Kaksosuus ei sinänsä vaikuta puheterapeutin arvioon. Jos kolmivuotiaan puhe ei ala olla vieraan ihmisen korviin pääosin ymmärrettävää, kehitys viipyy. Kaksosuuden mukanaan tuomat taustatekijät toki huomioidaan, Elo selvittää.

Jo vastasyntyneellä saatetaan havaita hankaluuksia hengitys- ja imemisrytmissä. Ennenaikaisena syntymisen tai pienipainoisuuden takia vauva voi tarvita nenä-mahaletkua. Tällaiset seikat saattavat vaikuttaa myöhemmin puheen kehitykseen.

Hanna Elo tekee paljon töitä valikoivasti syövien lasten kanssa.

-Monesti lapsi tuodaan vastaanotolle puhumattomuuden takia, ja samalla ilmenee, että lapsen ruokavalio on hyvin rajoittunut. Voikin olla, että lapsella on aivan pienestä asti ollut haasteita syömisen kanssa, mutta niiden kanssa on jotenkuten pärjäilty, Elo kertoo.

Puheterapiaan on lakisääteinen oikeus. Alueelliset erot kuitenkin vaikuttavat siihen, miten helposti puheterapeutin apua saa. Jos omalla lapsella tuntuu olevan imemiseen, kiinteiden syömiseen tai puheenkehitykseen liittyviä pulmia, kannattaa pyytää neuvolasta puheterapeutin konsultaatiota.

Armoa ja pieniä yhteisiä hetkiä

Toinen Elon lapsista sairasti paljon korvatulehduksia ja alkoi jokellella myöhään. Elo kantoi huolta riittämisestään.

-Minusta tuli juuri se äiti, joka tekee ruokaa ja samalla selostaa vauvoille pakonomaisesti, että tässä äiti nyt silppuaa sipulia. Ymmärsin, että teen sitä, koska olen huolissani, Elo muistelee.

Monikkoperheessä puuhaa riittää. Pitäisikö vanhempien kantaa huolta lasten kielenkehityksestäkin?

-Ihan ensiksi sanon, että pitää olla armollinen itselleen. Yksin ei tarvitse riittää kaikkeen, vaan lasten kehitykseen vaikuttavat niin sisarukset kuin muut elämässä mukana olevat aikuiset. Sitten jos voimia riittää, voi ajatella niin, että nautitaanpa hetki vaikka jostain kivasta kirjasta. Yhdessä luettaessa huomion kohde jaetaan, ja se on tärkeää kielen kehittymisen kannalta, Elo kertoo.

 

Teksti ja kuva

Outi Paattiniemi

 

Terve! Hanna Elo vastaa kymmenkuisen vauvan heilautukseen.

 

Hanna Elon väitöskirja Acquiring Language as a Twin – Twin children’s early health, social environment and emerging language skills (2016) luettavissa täältä.

 

Share