Mukana vaikuttamassa

Suomen Monikkoperheet ry tekee vaikuttamistyötä monikkoperheiden tarpeiden esiintuomiseksi ja monikkoperheiden tasavertaisen aseman edistämiseksi. Nykyisin vaikutamme myös laajemman verkoston, Monimuotoiset perheet -verkoston kautta.

Monikkoperhe on perhe, johon on syntymässä tai syntynyt kerralla useampi kuin yksi lapsi, ts. kaksosten, kolmosten ja nelosten perheet. Perheessä on usein myös muita, yksittäin syntyneitä lapsia. Monikkoperheet ovat merkittävästi keskimääräistä suurempia perheitä.

Miten monikkoperhe eroaa perheestä, jossa on sama määrä yksittäin syntyneitä lapsia?

Suurin ero on siinä, kuinka pitkälle perhetilannetta on voinut suunnitella. Lasta toivovien perheiden oletuksena on yleensä yksi lapsi nyt, mahdollinen seuraava tai seuraavat lapset myöhemmin. Monikkoperheiden erityiset tarpeet liittyvätkin siihen, että monikkoperheen taloudellinen kuormitus ja arjen jaksamisen haasteet ovat tavanomaista suurempia.

Taloudellista kuormitusta aiheuttavat ennakoimattomat lisäinvestointitarpeet (mm. asuminen, liikkuminen). Peruselämisen kulut tulevat useammasta lapsesta kerralla, usein ilman mahdollisuutta kierrättää tarvikkeita ja vaatteita samanikäisten lasten kesken.

Useamman vauvan syntymä tuo haasteita vanhempien jaksamiselle. Varsinkin alkuvaiheessa, kun lapset nukkuvat yksilöllisen rytmin mukaan, vanhempien riittävään levon turvaamiseen tulee kiinnittää erityisesti huomiota. On erityisen tärkeää, että sosiaalihuoltolaki toteutuu myös käytännössä ja monikkoperhe saa tarvittaessa apua kotiin lasten- ja kodinhoitoon. Apu on tehokasta ja vaikuttavaa, kun se on joustavaa ja tarpeenmukaista ja kohtuuhintaista. Lisäksi sen saamisen tulee olla helppoa ja hoitajien päteviä ja luotettavia. Vanhemmat arvostavat sitä, että hoitajat eivät vaihdu jatkuvasti. On tärkeää, että vanhempi kokee saavansa myös henkistä tukea.

Monikkoperheille on erityisen tärkeää, että lasten synnyttyä vanhempainvapaat mahdollistavat lasten hoitamisen molempien vanhempien voimin. Yksi tärkeimmistä tavoitteistamme on vihdoin toteutunut, sillä 1.4.2019 alkaen monikkoisät saavat pidennyksen isyysvapaaseen. Lue lisää täältä.

Järjestö työskentelee myös muiden, monikkoperheille tärkeiden asioiden eteenpäinviemiseksi. Vapaaehtoisista koostuvaa vaikuttamistyöryhmää vetää toiminnanjohtaja Ulla Kumpula. Ryhmään voi liittyä ilmoittautumalla toiminnanjohtaja@suomenmonikkoperheet.fi.

Oletko päättävässä asemassa tai työskenteletkö monikkoperheiden kanssa? Otathan yhteyttä niin mietitään yhdessä sitä, miten voimme auttaa moninkertaisen ilon kokeneita monikkovanhempia niin, ettei tuo ilo pääse työntäyteisen arjen lomassa häviämään.

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2019

Monikkoperheet kokevat moninkertaisen ilon ja moninkertaiset arjen haasteet. Valitettavasti sosiaaliturva ei aina huomioi näiden perheiden erityistä tilannetta. Monikkoperheiden tilanteen turvaamiseksi on tärkeää toteuttaa ja varmistaa seuraavien tavoitteiden toteutuminen:

  • Perhevapaat uudistetaan. Uudistus on lapsilähtöinen ja lapsikohtainen sekä joustaa perheiden erilaisten elämätilanteiden mukaan. Jokaisella lapsella on yhtäläinen oikeus läheisten hoivaan kotona perhemuodosta riippumatta.
  • Aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuihin tulee saada tulosidonnainen porrastus ja sisarusalennus.
  • Jokaisen lapsen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen palautetaan, myös toisen vanhemman ollessa kotona.
  • Sosiaaliturvauudistus toteutetaan lapsiköyhyyttä vähentävällä tavalla. Etuuksien tulee olla joustavia monikkovanhemman työn ja perheen yhteensovittamiseksi. Monikkoperheiden, yksinhuoltajaperheiden ja uusperheiden erityinen taloudellinen kuormitus huomioidaan. Monikkoperheiden kokema taloudellinen kuormitus on erityisesti alle 3-vuotiaiden monikkolasten perheissä suurempaa kuin keskimäärin muissa perheissä. Toinen, vähän huomioitu ryhmä ovat nuoruusikäisten monikkolasten perheet, joissa esimerkiksi lapsilisä loppuu samanaikaisesti kaikilta monikkolapsilta ja toisen asteen koulutuksen kulut voivat nousta tuhansiin euroihin lasta kohden.
  • Eduskunta laatii parlamentaarisessa yhteistyössä lapsistrategian, joka ohjaa politiikkaa pitkällä tähtäimellä lapsi- ja perhemyönteiseen suuntaan. Strategiatyö ottaa lähtökohdakseen perheiden monimuotoisen todellisuuden.
  • Sosiaalihuoltolain toteutusta ja tulkintaa on seurattava valtion toimesta ja lain toteutumisesta on tehtävä lapsivaikutusten arviointia. Lapsiperheen kunnallista kotipalvelua tulee tarjota kaikille monikkoperheille esimerkiksi neuvolan kautta. Kotipalvelun maksut eivät saa nousta niin suuriksi, että se estää kotipalvelun käytön.
  • Järjestöjen asema sote-uudistuksessa tulee turvata. Suomen Monikkoperheet ry:n monikkoperhevalmennuksen tulee olla jokaisen monikko-odottajaperheen saatavilla. Monikkoperhevalmennusta järjestää jo nyt osa julkisen sektorin toimijoista (neuvola tai sairaanhoitopiiri) yhdessä kolmannen sektorin toimijoiden, monikkoperheyhdistysten kanssa.

Lue myös Monimuotoiset perheet -verkoston hallitusohjelmatavoitteet täältä.