Vanhempien näkemykset huomioidaan hyvin vaihtelevasti päätettäessä monikkolasten ryhmäsijoituksista varhaiskasvatuksessa

Vanhemmat pitävät tärkeänä omien näkemystensä huomioimisen monikkolasten ryhmäsijoitusta pohdittaessa, mutta vanhempien kuuleminen päätöksenteossa vaihtelee suuresti. Näin todetaan Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijan Suvi Sevilän opinnäytetyössä, jossa selvitettiin vanhempien kokemuksia monikkolastensa sijoittamisesta eri päiväkotiryhmiin.

Sosionomi (AMK) –tutkintoon kuuluneessa opinnäytetyössä oli tarkoituksena selvittää vanhempien kokemuksia tilanteissa, joissa heille oli ehdotettu monikkolasten – kaksosten, kolmosten tai nelosten – sijoittamista eri päiväkotiryhmiin. Opinnäytetyössä saatujen tulosten perusteella monikkovanhemmat kokivat tärkeinä lastensa yksilöllisen tilanteen huomioimisen sekä mahdollisuutensa osallistua päätöksentekoon lastensa ryhmäsijoituksista. Omaa osallisuuttaan päätöksenteossa vanhemmat kuvasivat täydestä osattomuudesta aina täysivaltaiseen toimijuuteen varsinaisena päätöksentekijänä. Vanhempien asiantuntijuus omista lapsistaan ja näiden erityisestä suhteesta olisi kuitenkin tärkeää ottaa huomioon varhaiskasvatuksessa monikkolasten ryhmäsijoituksia pohdittaessa.

Opinnäytetyössä tarkasteltiin vanhempien erottamisehdotukselle saamia perusteluja sekä vanhempien omia käsityksiä monikkolasten ryhmäsijoituksista. Perusteluissa koettiin usein tarpeelliseksi sijoittaa monikkolapset eri ryhmiin heidän keskinäisen suhteensa haasteiden takia tai yksilöllisyyden turvaamiseksi. Vanhemmat puolestaan suosivat samaa ryhmää lasten keskinäisen suhteen tuoman turvan ja tuen vuoksi. Opinnäytetyön tulosten perusteella pyrkimyksiin sijoittaa monikkolapset eri ryhmiin vaikuttivat myös resurssiperäiset syyt sekä kaavamainen toimintatapa. Tulokset osoittivat, että ryhmäsijoitusta ei aina pohdita lapsen edun näkökulmasta.

Opinnäytetyö osoitti, että monikkolasten ryhmäsijoitus on vanhemmille merkittävä aihe, ja jo pelkkä ehdotus lasten erottamisesta saattaa nostaa esiin vahvoja tunteita. Tulosten perusteella vanhempien esiintuomat ensireaktiot erottamisehdotukseen olivat pääasiassa kielteisiä. Vanhemmat kuvasivat ehdotuksen nostaneen esiin vaikeita tunteita, kuten pettymystä ja pelkoa, etenkin oltuaan perusteluista eri mieltä.

Suomessa kaksosia syntyy vuosittain n. 700 perheeseen ja kolmosia 5-10 perheeseen. Aiempien tutkimusten mukaan monikkovanhemmuus koetaan melko usein kuormittavana, ja stressaantuneimpia ovat alle kouluikäisten lasten vanhemmat. Monikkolasten toisilleen antama tuki lisää turvallisuuden tunnetta uusissa tilanteissa, mutta vertailu toisiinsa tai kohtelu yhtenä yksikkönä korostaa suhteen negatiivisia puolia.

Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Suomen Monikkoperheet ry, joka tekee vaikuttamistyötä monikkovanhempien ja –lasten edunvalvojana. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkielmana ja sen monikkovanhemmilta internetin välityksellä kerätty aineisto muodostui 22 vapaamuotoisesta kirjoitelmasta.

Opinnäytetyö on luettavissa Theseus-palvelussa:

http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020053115622

Suvi Sevilä, opinnäytetyön tekijä
Sosionomi (AMK)

kaksoset, kolme poikaa, leikki, pikkuautot

Share