Kestovaipat käyttöön ja kasvisruokaa popsimaan

-Lapsiperheen vinkit ympäristölle ystävällisempään käyttöön.

Artikkeli on julkaistu Monikkoperheet-lehdessä 2-2019

Kuva: Pixapay

Mitä vanhempana voi tehdä ympäristön hyväksi? No ensinnäkin voi kasvattaa lapsestaan Greta Thunbergin, siis ilmastoaktivistin. Tai sitten voi pyrkiä elämään arkea matalalla profiililla siten, että oman perheen hiilijalanjälki pysyy kohtuullisena.

Artikkeli pohjautuu Leo Straniuksen (Ekoisi-blogin pitäjä, Kansalaisareenan toiminnanjohtaja, Helsingin vihreä kaupunginvaltuutettu) luentoon Ilmastovanhemmuus – Aikuisten tekoja, ei vain lasten leikkiä Jyväskylässä 20.3.2019

Oman nykytilanteensa voi kartoittaa laskemalla hiilijalanjälkensä netissä. Esimerkiksi Sitran sivulta löytyy elämäntapatesti, jonka jo sadattuhannet suomalaiset ovat tehneet. Hyvänä tavoitteena voisi olla esimerkiksi 3000 kilon suuruinen hiilijalanjälki, johon jokaisen suomalaisen olisi päästävä vuoteen 2030 mennessä, mikäli maapallon lämpötilan nousu halutaan pysäyttää 1,5 asteeseen.

Tähän pääsemiseksi tarvitaan muutosta arkisessa elämässä. ”Onnistumisen kannalta tärkeitä eivät ole ne asiat, joita teet silloin tällöin. Tärkeintä ovat asiat, joita teet säännöllisesti.” (Poikkeuksen tähän sääntöön tekee lentäminen).

Vähemmän neliöitä, vähemmän lämmitystä

Asuminen muodostaa suuren osan suomalaisten hiilijalanjäljestä. Lämmitystavan valinta on oleellinen asia ja uusiutuvasti tuotettu ekosähkö onkin hyvä valinta. Myös asumisneliöillä on merkitystä. Mitä vähemmän neliöitä, sitä pienempi hiilijalanjälki. Jo 20 neliötä henkilöä kohti on pieni neliömäärä keskimääräiseen suomalaiseen verrattuna.

Myös kodin lämpötilalla on merkitystä. Energian kulutuksen kannalta on oleellista, onko lämpötila yli vai alle 20 astetta. Huoneiden lämpötilaa voi säädellä siten, että silloin, kun huoneessa ei oleskella, sen lämpötilaa lasketaan. Tämä onnistuu vaikkapa asentamalla pattereihin älytermostaatit eli kännykällä ohjattavan lämpötilan säädön.

Liikkumista lihasvoimin

Lyhyet matkat kannattaa liikkua kävellen tai pyörällä, pitemmät julkisilla liikennevälineillä. Lentäminen nostaa hiilijalanjäljen kerralla pilviin, joten sitä kannattaa välttää. Jos kuitenkin lennät, kompensoi lentämisestä aiheutuneet päästöt esimerkiksi Hiilipörssiin www.hiiliporssi.fi.

Arki kannattaa pyrkiä järjestämään siten, että oma työssäkäynti ja lasten päiväkodissa käyminen on mahdollista ilman oman auton käyttöä. Harrastukset on hyvä valita niin, että niihin pääsee liikkumaan ilman autoa. Jos autoa tarvitsee vain silloin tällöin, tulee taksin tai kimppa-autojen käyttäminen taloudellisemmaksi sekä oman lompakon että ympäristön kannalta.

Kaupoista voi ainakin suurimmissa kaupungeissa tilata nykyisin ruokaa kätevästi kotiovelle. Tällä tavalla voi säästää aikaa, vaivaa ja rahaa.

Jos autoa kuitenkin tarvitsee omassa arjessaan säännöllisesti, kannattaa ympäristöä ajatellen sijoittaa joko sähkö- tai biokaasuautoon.

”Tavallista vegaaniruokaa”

Kasvisruoka ja erityisesti vegaaniruoka sopii yllättävän hyvin lapsiperheille, joissa usein joudutaan välttämään allergiasyistä esimerkiksi maitoa tai kananmunia. WWF:n maaliskuussa julkaiseman ohjeistuksen mukaan punaista lihaa tulisi syödä korkeintaan kerran viikossa ja kananmunia kuusi kappaletta kuukaudessa. Maitoa voisi juoda korkeintaan lasillisen päivässä. Mikäli lihaa haluaa syödä, on broileri ilmaston kannalta parempi vaihtoehto kuin esimerkiksi nauta tai sika, toki parasta olisi siirtyä kokonaan kasvissyöjäksi.

Mikäli perhe haluaa aloittaa vegaaniruokavalion, on hyvä käydä ravitsemusterapeutilla, jonka kanssa ruokavalio viilataan kuntoon ja tarkistetaan, että ruuasta saa riittävästi kalsiumia, rautaa, energiaa ja proteiinia. Ravitsemusterapeutilla käyntiin voi pyytää lähetteen neuvolasta.

Ruuan kanssa on tärkeää opetella myös välttämään ruokahävikkiä sekä ruuan lämmitystä moneen kertaan. Kauden mukaista lähiruokaa kannattaa suosia.

Sähkölaitteet A+++

Lasten leluja hankittaessa on hyvä miettiä kriittisesti, mistä leluista lapsi oikeasti nauttii ja mitä hän tarvitsee. Vähäiselläkin lelumäärällä pärjää. Monet lapset viihtyvät hyvin ihan tavallisten kodin tavaroiden kuten keittiökauhojen ja kattiloiden parissa.

Myös vaatteita on hyvä ostaa vain tarpeeseen, eikä hetken mielijohteesta. Lastenvaatteet kiertävät hyvin kirpputoreilla tai perheeltä toiselle. Vauvanvaatteita voi nykyisin myös vuokrata.

Kodin laitteita valittaessa ratkaisevassa roolissa ovat koneet, jotka ovat koko ajan päällä, kuten jääkaappi ja pakastin. Niiden olisi hyvä olla luokitukseltaan A+++.

Kertakäyttövaippoja vai kestoilua?

Vauvaperheessä ison kuorman ympäristölle muodostavat kertakäyttövaipat, joiden hajoaminen on todella hidasta. Monikkoperheessä kestovaippailu voi kuulostaa extreme-touhulta, mutta mikään mahdottomuus se ei ole. Kestovaipat ovat nykyisin helppoja ja käteviä ja niitä käyttämällä voi säästää suuria summia. Samalla säästää vaivan vaippojen kuskaamiselta kaupasta kotiin ja kotoa roskikseen.

Toki kannattaa muistaa armollisuus itseä kohtaan ja toimia tilanteen mukaan: jos lapset ovat kovasti yökastelevaa sorttia tai lomareissu suuntautuu olosuhteisiin, jossa pesukonetta ei ole paikalla, voi kestovaipatkin vaihtaa kertakäyttöisiin. Ja jos vanhempi väsähtää sen vuoksi, että kestovaippojen pyykinpesu tuntuu turhan raskaalta jo muutenkin kuormittavan arjen päälle, on oma jaksaminen laitettava etusijalle.

Liiku lasten kanssa luonnossa

Lapset oppivat arvostamaan luontoa, kun heidän kanssaan keskustellaan luontoon liittyvistä asioista ja kun heidän kanssaan liikutaan luonnossa. Luonnossa voidaan ihmetellä paitsi metsän kasveja ja eläimiä, myös vaikkapa kerätä roskia yhdessä. Monet toimijat, esimerkiksi Luonto-Liitto, järjestävät tapahtumia, joissa lasten kanssa tutustutaan luontoon. Monilla paikkakunnilla on myös luontopäiväkoteja.

TEKSTI
Raisa Ojaluoto

Share